Tilitoimiston vaihtaminen herättää aina aika paljon erilaisia kysymyksiä. Mistä lähteä liikkeelle? Mitä pitää muistaa? Mistä uuden tilitoimiston löytää? Samat kysymykset heräävät tietysti silloinkin, kun on ihan ensimmäistä kertaa aloittamassa yhteistyötä tilitoimiston kanssa.
Tilitoimiston vaihtajan opas
Kävimme tässä läpi meiltä usein kysyttäviä kysymyksiä tilitoimiston vaihtamiseen ja yhteistyön aloittamiseen liittyen. Näiden kysymysten pohjalta kokosimme tilitoimiston vaihtajalle pienen oppaan, joka toivottavasti auttaa muistamaan olennaisimmat asiat sekä helpottaa ja nopeuttaa koko prosessia.
Opas tarjoaa vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
- Miksi kirjanpidon ulkoistaminen kannattaa?
- Millaista on toimiva yhteistyö kirjanpitäjän kanssa?
- Miten aloitetaan yhteistyö uuden tilitoimiston kanssa?
- Miten teet tilitoimiston vaihtamisesta itsellesi helppoa?
Opas on maksuton ja voit ladata sen painamalla alla olevaa painiketta.
Työnantajalla on mahdollisuus tukea työntekijöidensä harrastamista vaikkapa kuntosalikorttien tai liikunta- ja kulttuurisetelien muodossa. Nämä etuudet on säädetty verovapaaksi, joten niitä ilman muuta kannattaa hyödyntää. Onhan virkeä työntekijä kaikkien etu. :)
Kuntosalikortit
Jos etu koskee yrityksen kaikkia työntekijöitä, yrittäjä voi käyttää kuntosalikorttiin enintään 400 euroa vuodessa per työntekijä. Tällöin kuitenkin edellytyksenä on se, että kyseessä oleva liikuntapalvelu on työnantajan hankkimaa. Sopimus palveluista tehdään siis yrityksen nimiin, jolloin yritys maksaa myös palvelusta tulevan laskun. Tätä etuutta ei valitettavasti voi hyödyntää siten, että työntekijä maksaisi kuntosalikortin ensin itse ja yritys korvaisi tämän rahan myöhemmin suoraan työntekijän tilille. Tällöin ei ole enää kyse vähennyskelpoisesta liikuntaedusta vaan palkasta.
Liikunta- ja kulttuurisetelit
Liikunta- ja kulttuurisetelit ajavat periaatteessa kuntosalikorttien asemaa, mutta niiden kanssa työntekijällä on enemmän varaa valita, mihin palveluihin hän haluaa etunsa käyttää. Liikunta- ja kulttuuriseteleitä voi tarjota myös sen 400 euron verran vuodessa kullekin työntekijälle. Molemmat setelit ovat työntekijälle verovapaita.
Entäpä yrittäjän oma hyvinvointi?
Nämä harrastamiseen kohdistetut etuudet ovat käytettävissä osakeyhtiöiden, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkaille, jotka työskentelevät ko. yrityksessä. Valitettavasti liikkeen- tai ammatinharjoittajat eivät saa tätä etua verovapaana, sillä etu on tarkoitettu nimenomaan työntekijöille (ja toiminimiyrittäjä kun ei voi olla itsensä työntekijä…)
Suosittelisin kuitenkin jokaista yrittäjää järjestämään itselleen aikaa sekä määrittää sopivan budjetin myös oman hyvinvointinsa edistämiseen liikunnan ja kulttuurin keinoin.
Onko sinulla kysyttävää kirjanpitäjältä?
Julkaisemme aina aika ajoin meiltä usein kysyttyjä kysymyksiä. Jos sinulla on jokin kysymys tilitoimistopalveluihin tai yrityksen kirjanpitoon liittyen, lähetä se meille! Saat vastauksen kysymykseesi täällä blogissa. (Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: mira.manninen@auriayrityslaskenta.fi)
Jokainen yritys on kirjanpitovelvollinen riippumatta siitä, kuinka paljon yrityksellä on liikevaihtoa vuodessa. Ellet ole ammatinharjoittaja, sinun tulee tehdä kirjanpitosi kahdenkertaisena, vaikka yritystoimintasi olisikin hyvin pientä.
Mitä on kahdenkertainen kirjanpito?
Kahdenkertainen kirjanpito tarkoittaa sitä, että yrityksen taloudessa seurataan kahta asiaa: mihin rahaa on käytetty ja mistä rahaa on tullut. Kahdenkertaisen kirjanpidon perusperiaatteena on se, että jokaisen kulu- ja tulokirjauksen vastatilinä on joku taseen tili.
Esimerkiksi:
Kuntosaliyrityksen aulaan ostetaan asiakkaille myytäviä urheilutuotteita. Tuotteet maksoivat yhteensä 500€, mikä tarkoittaa sitä, että yrityksellä olevat rahat vähenevät 500 euron verran. Menoerä kirjataan tällöin ostotilin debit-puolelle kun taas rahan vähentyminen kirjataan kassatilin credit-puolelle.
Muistathan, että olipa kyseessä yhden- tai kahdenkertainen kirjanpito, niiden molempien tulee perustua tositteisiin ja kuitteihin. Pidä ne siis tallessa ja järjestyksessä!
Milloin kirjanpito tulee tehdä kahdenkertaisena?
Ellet tosiaan ole ammatinharjoittaja, kuten asianajaja, hieroja, lääkäri ym., sinun tulee huolehtia siitä, että kirjanpitosi tehdään kahdenkertaisena.
Toisin sanoen se, että yritystoimintasi on toistaiseksi vielä pientä muun työn ohella tehtävää puuhastelua, ei ole syy tehdä kirjanpitoa yhdenkertaisena.
Useimmiten ammatinharjoittajankin on helpompaa pitää kahdenkertaista kirjanpitoa, sillä veroilmoitusta varten on joka tapauksessa pystyttävä erittelemään tulot, menot, korot, verot, kalusto, lainat ja poistot. Kahdenkertainen kirjanpito on kaiken kaikkiaan informatiivisempaa ja pitkässä juoksussa se tekee muistakin asioista vaivattomampia. Jos olet esimerkiksi joskus hakemassa yrityksellesi rahoitusta, voit suoraan tulostaa yrityksesi taseen kirjanpidostasi ja lisätä sen rahoitushakemuksesi liitteeksi.
Joko olet muuten testannut kirjanpitäjäsuhteesi?
Jopa vuosia jälkeenpäin tehtävää kirjanpitoa kutsutaan rästikirjanpidoksi. Se tulee ajankohtaiseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun verottaja muistaa yrittäjää arvioverotuksella.
Toisinaan kirjanpito vain jää tekemättä
Suomessa yrittäjät ovat lain mukaan kirjanpitovelvollisia, mutta siitä huolimatta kirjanpito jostain syystä saattaa kuitenkin jäädä tekemättä. Näin saattaa käydä esimerkiksi silloin, kun yritystoiminta alkaa vauhdilla, eikä yrittäjä ehdi perehtymään kaikille hänelle asetettuihin vaatimuksiin etukäteen. Toisinaan taas jotkut yrittäjät kokevat liiketoimintansa olevan niin pientä, että he ajattelevat: ”ei kai nyt tälle toiminnalle tarvita kirjanpitoa…”. Itse asiassa, kyllä tarvitaan.
Verottaja viimeistään muistuttelee kirjanpidosta
Yrittäjä yleensä havahtuu kirjanpitoon viimeistään siinä vaiheessa, kun verottaja muistaa häntä arvioverotuksella. Arvioverotus on verottajan käyttämä menettely verovelvollisen tulon määräämiseksi silloin, kun yrittäjä ei syystä tai toisesta ole tehnyt veroilmoitusta. Verottaja arvioi yrityksen tulot yleensä aina yläkanttiin ja tästä syystä arvioitu veroprosenttikin on aina paljon suurempi. Verotus pystytään muuttamaan totuudenmukaiseksi vain jos kirjanpito saadaan tehtyä. Näissä tapauksissa puhutaan siis rästikirjanpidosta.
Eli jos kirjanpito on syystä tai toisesta päässyt unohtumaan, ei huolta, verottaja kyllä muistaa muistuttaa asiasta.
Kuka rästikirjanpitoja tekee?
Koska rästikirjanpidot vaativat yleensä enemmän selvittelytyötä, on ymmärrettävää, että kaikki tilitoimistot eivät niitä tee. Asiaa helpottaa tosin hieman se, jos kirjanpitoa ei koskaan ole tehty. Tällöin kirjanpitäjä pääsee aloittamaan täysin puhtaalta pöydältä, sillä toisen kirjanpitäjän useita vuosia sitten aloittamaan työhön saattaa kestää ylimääräinen hetki päästä sisälle. Myös tilinpäätösaikaan rästikirjanpidon tekijää saattaa olla vaikeaa löytää. Me Auria Yrityslaskennassa teemme rästikirjanpitoja, ellei meidän resurssimme juuri sillä hetkellä satu olemaan täysin varattuina.
Mitä yrittäjän tulee tehdä, kun rästikirjanpito sattuu kohdalle?
Tietysti kaikista järkevin neuvo, minkä voin antaa sinulle kirjanpitäjänä, on se, että muista teettää kirjanpitosi ajoissa! Jos vahinko on kuitenkin päässyt tapahtumaan, voit tehdä seuraavia asioita nopeuttaaksesi tilanteen selvittämistä:
- Etsi tilitoimisto, joka tekee rästikirjanpitoja.
- Etsi kaikki yrityksesi kirjanpitoon kuuluvat materiaalit valmiiksi: tiliotteet, osto- ja myyntilaskut sekä käteiskuitit.
- Jos joitakin tositteita on päässyt häviämään, ala soittelemaan yrityksille pyytääksesi heiltä kopiota esimerkiksi heiltä saamastasi tarvikelaskusta.
- Pyydä ulosottovirastosta selvitys siitä, mihin he ovat kohdentaneet maksujasi.
- Pyydä verottajalta selvitys paljonko verottajan suuntaan on maksettu ja mihin verottaja on maksuja kohdentanut. Pyydä heiltä myös lista avoimista veroveloista.
- Jos yritykselläsi on lainaa, pyydä saldovahvistukset lainoista aina tilinpäätöspäivälle.
- Tulosta mukaan myös myyntilaskut, sillä vain niistä kirjanpitäjä näkee mitä arvonlisäverokantoja olet mahdollisesti laskuttanut
- Toimita edellä mainitut tositteet kirjanpitäjälle, joka tekee rästikirjanpitosi.
Varaudu jo valmiiksi pitkällä pinnalla, sillä rästikirjanpitoja tehdessä kirjanpitäjälle tulee aina enemmän kysyttävää kuin säännöllisesti tehtävästä kirjanpidosta. :)
Oletko rästikirjanpitoa vailla?
Lataa hinnastomme tästä.
Yrityksen kirjanpitoon liittyy usein toistuvia termejä, jotka kannattaa tehdä itselleen tutuiksi. Tässäpä on teille perusperiaatteet työhuonevähennyksestä, päivärahasta sekä puhelinedusta.
Työhuonevähennys
Kun jotain osaa kodista käytetään yritystoimintaan, voidaan vähennys siitä tehdä kahdella tavalla: kaavamainen työhuonevähennys tai todellisiin kuluihin perustuva laskelma. Kaavamaisen työhuonevähennyksen voi saada ilman mitään sen kummempia laskelmia verohallinnon antamien summien mukaan, mutta se pitää muistaa merkitä aina veroilmoitukselle. Esimerkiksi vuonna 2011 työhuonevähennys oli 740 euroa, jos päätyötä tehtiin kotona. Tuo vähennys sisältää kaikki kulut, eli vuokra, sähkö, lämpö, sisustus jne.
Toinen vaihtoehto on laskea koko kodin kulut (vuokra, sähkö, lämpö, vesi, jne) yhteen ja merkitä yrityksen osuus kuluksi pinta-alan suhteessa. Jos kulut ovat esimerkiksi 2000 euroa vuodessa, koko asunto on 100 m2 ja työhuone 10 m2, olisi yrityksen osuus kuluista 200 euroa. Jos vähennystä hakee todellisten kulujen mukaan, on tärkeää säilyttää kaikki asumiseen liittyvät kuitit jolloin laskelman tekeminen veroilmoitukselle onnistuu.
Päiväraha
Työhön liittyvät matkat ja reissut kuuluvat hyvin monien työntekijöiden arkeen. Työnantaja voi korvata työmatkoista aiheutuneita kohtuullisia ruokailu- tai muita elinkustannuksia verovapaasti päivärahalla. Päivärahojen saaminen edellyttää sitä, että työkeikka on yli 15 kilometrin päässä lähtöpaikasta (asunto, työasunto, työpaikka), mutta päiväraha itsessään ei pidä sisällään matkustamisesta tai majoituksesta aiheutuvia kustannuksia. Päivärahan suuruus puolestaan vaihtelee sen mukaan, kuinka kauan työmatka on kestänyt:
- kuusi tuntia kestävistä työmatkoista maksetaan osapäivärahaa 16 €/pvä (2012)
- yli 10 tuntia kestävistä työmatkoista maksetaan kokopäivärahaa 36 €/pvä (2012).
Ateriakorvaus kuuluu päivärahojen alle. Sen maksaminen palkansaajalle edellyttää sitä, että työmatkasta ei makseta päivärahaa ja että työntekijä ei työmatkansa aikana pysty ruokailemaan tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä vuonna 2012 on 9 €.
Puhelinetu
Niin sanotun ”työsuhdepuhelimen”, eli työnantajan työntekijälleen kustantaman matkapuhelimen raha-arvo on 20 € kuukaudessa. Puhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän verotettavaan tuloon lisätään tuo 20 €, josta hän itse maksaa verot. Työnantaja maksaa muutoin puhelimen käytöstä aiheutuvat puhelinlaskut. Tuloverolakia on muuten muutettu siten, että työntekijälle työkäyttöön järjestetyn tietoliikenneyhteyden yksityiskäyttö on säädetty verovapaaksi eduksi.
Jäikö kysyttävää?
Meiltä on viime aikoina kysytty muutamaankin otteeseen siitä, miten kirjanpidon tapahtumat kirjataan kullekin tilikaudelle. Tässäpä on muutamia vastauksia meiltä kysyttyihin kysymyksiin aiheeseen liittyen.
Miten tilikausi määräytyy?
Yrityksen toimintaa ja sen tekemää tulosta tarkastellaan 12kk välein, eli tilikauden mukaan. Tilikausi voi mennä joko kalenterivuoden tai jonkun muun yritykselle sopivan ajanjakson mukaan. Suurimmalla osalla yrityksistä tilikautena on kalenterivuosi, mutta yhtä hyvin se voi olla mikä tahansa muukin 12 kk:n jakso. Poikkeustapauksissa tilikausi voi olla myös lyhyempi tai pidempi kuin 12 kk, kuitenkin maksimissaan 18 kk. Tällainen poikkeava tilikauden pituus voi tulla kysymykseen esimerkiksi yritystä perustettaessa tai jos tilikauden ajankohtaa halutaan jostain syystä muuttaa. Jos haluat muuttaa tilikautesi pituutta, muista tehdä siitä ilmoitus verottajalle ja kaupparekisteriin hyvissä ajoin!
Millä perusteella suoritukset kohdennetaan tietylle tilikaudelle?
Kirjanpidossa periaatteena on se, että suoritukset kirjataan aina sille kuukaudelle, jolloin myynti/osto on tapahtunut, ei siis maksuajankohdan mukaan. Jos tilikautesi on esimerkiksi kalenterivuosi ja olet myynyt asiakkaallesi kasan tavaroita joulukuussa niin myynti kirjataan myös kirjanpitoon joulukuussa, vaikka asiakkaasi maksaisi laskun vasta tammikuussa. Sama koskee ostoja, eli jos ostat jonkun palvelun joulukuussa ja saat siitä laskun tammikuussa, kuuluu se joulukuun kirjanpitoon. Käytännössä kuitenkin ja varsinkin pienillä yrityksillä kirjanpito tehdään tilikauden aikana maksuperusteisesti, eli sen mukaan miten maksut liikkuvat ja vasta tilinpäätöksessä se oikaistaan suoriteperusteiseksi, eli tavaran/palvelun luovutusajankohdan mukaan. Joskus esim. vakuutusmaksut maksetaan etukäteen. Tallöin vaikkapa joulukuussa maksettu vakuutusmaksu, joka koskee seuraavaa vuotta, kirjataan sille vuodelle mitä vakuutuskautta lasku koskee, ei maksuajankohdan mukaan.
Kuinka suoritukset kohdennetaan edelliselle tilikaudelle?
Käytännössä kirjanpitotapahtumien kohdistaminen oikealle tilikaudelle tapahtuu eri tilien avulla. Näitä ovat: ostovelat, myyntisaamiset, siirtovelat ja siirtosaamiset. Kun saat tammikuussa puhelinlaskun, joka koskee joulukuuta, kirjaat sen joulukuulle puhelinkuluksi ja vastatiliksi ostovelat. Myyntien puolella vastaavasti kirjaat joulukuussa myymistäsi tavaroista laskun ihan normaalisti myynteihin joulukuulle, mutta vastatilinä on myyntisaamiset. Näin saat tilinpäätöksessä listan ostolaskuista, jotka ovat tilinpäätöshetkellä vielä maksamatta sekä myyntilaskuista, joista et ole vielä asiakkaalta saanut suoritusta. Eräs asiakas minulle joskus kauhisteli, että eihän hänen yrityksellään ole koskaan maksamattomia laskuja, tarkoittaen ostovelkoja. Rauhoittelin kuitenkin, että tilinpäätöshetkellä lähes jokaisella yrityksellä niitä on, sillä ethän ole välttämättä tilikauden viimeisenä päivänä edes saanut kaikkia laskuja jotka sinne kuuluvat!
Millaisissa tilanteissa tapahtumia kannattaa kohdentaa edelliselle/seuraavalle tilikaudelle?
Tätä ei oikeastaan voi itse valita vaan kirjanpitolaki säätelee sen, että viimeistään tilinpäätösvaiheessa kirjanpito on tehtävä suoriteperusteisesti. Tämähän tarkoittaa sitä, että kulut ja tulot kohdistetaan sille tilikaudelle kuin suorite on tapahtunut eikä varsinainen maksuajankohta tähän vaikuta. Myynti- tai ostolaskuja ei siis kannata ”pimittää” seuraavalle tilikaudelle, sillä parhaiten saat realistisen kuvan yritystoiminnastasi kun kirjaukset on tehty niin kuin pitääkin. :)
Jäikö sinulle vielä kysyttävää?
Keskustelin erään yrittäjätuttavani kanssa taloushallintoon liittyvistä asioista viime viikolla. Keskustelun päätteeksi hän kysyi minulta hieman huvittuneesti: ”Miten sää jaksat?” (kirjanpito ei siis ole kyseisen henkilön lempiaihe) Kirjanpitäjän työ mielletään usein hyvin yksitoikkoiseksi numeroiden pyörittelyksi, mutta mitä se on todellisuudessa? Onko kirjanpitäjän työ aina yhtä pitkäperjantaita?
Työn vaihtelevuus pitää liikkeessä
Vaikka jokaisen asiakkaan tilejä ja numeroita käsitellään samojen säännösten puitteissa, tuo jokainen asiakas kuitenkin pöytään aina jotain uutta. Toisille hoidetaan suurempia kokonaisuuksia, kun taas toisille tehdään vain pieni osa heidän yritystensä taloushallinnosta. Työtehtävät vaihtelevat eri asiakkuuksien mukaan paljonkin. Sitä paitsi, kirjanpitäjillä yleensä on asiakkaita useilta eri aloilta ja heidän kauttaan oppii aina jotain uutta ja kiinnostavaa eri asioista.
Haastavien tilanteiden selvittäminen motivoi
Kirjanpitäjän työssä tulee niitäkin tilanteita vastaan, joissa tulee miettineeksi, että mitenkähän tämä tilanne saadaan selvitettyä. Nämä usein liittyvät rästikirjanpitoihin, kiireisiin aikatauluihin, kuitit kenkälaatikossa – tyyppisen kirjanpitomateriaalin selvittämiseen jne.. Mutta se tunne, kun haastavat tilanteet saadaan ratkaistua ja asiakkaan kasvoilla on tyytyväinen hymy, kannustaa ylittämään itsensä uudestaan vaikka jo heti seuraavana päivänä.
Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa piristää
Tilitoimistoja ja kirjanpitäjiä on moneen lähtöön. Me täällä Auria Yrityslaskennassa korostamme vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa ja meille on tärkeää olla yhteydessä heidän kanssaan. Säännöstuntemus ja sen ylläpitäminen on kirjanpitäjän työssä suorastaan välttämätöntä, mutta myös hyvät vuorovaikutustaidot nousevat etenkin vaikeissa tilanteissa arvoon arvaamattomaan.
Hyvää pääsiäistä!
Sanoisinpa, että kirjanpitäjän työ muistuttaa enemmän itse pääsiäistä kuin pitkäperjantaita. Kuuluvathan kaikenlaiset yllätykset niin pääsiäiseen kuin kirjanpitäjän arkeenkin. :) Hyvää pääsiäistä kaikille!
Kirjanpitäjiltä usein kysytään kannattaako niin sanottu perinteinen kirjanpito vaihtaa sähköiseen. Meidän on sinänsä hieman hankalaa ottaa siihen mitään yleistä kantaa, sillä mikä sopii kenellekin, on aina hyvin tapauskohtaista. Toisille perinteinen kirjanpito sopii paremmin kuin sähköinen ja toisin päin (yrityksen koko, omat toimintatavat & mieltymykset ym. kaikki vaikuttavat siihen). Tärkeintä kun on aina löytää se itselleen sopivin ja toimivin ratkaisu.
Mitä on sähköinen kirjanpito?
Sähköinen kirjanpito on yksi osa sähköisen taloushallinnon ohjelmistojen tarjoamia palveluita. Nämä palvelut vaihtelevat ominaisuuksiltaan aina peruskirjanpidosta kokonaisvaltaisempiin taloushallinnon ratkaisuihin. Sähköinen kirjanpito voidaan hoitaa joko paikallisesti ajettavalla tietokoneohjelmalla tai internetin välityksellä toimivien verkkopalveluiden eli ns. pilvipalveluiden avulla. Näiden internetissä toimivien pilvipalveluiden avulla oman yrityksen taloushallintoa ja sen tilaa voi käytännössä katsoen seurata ja hoitaa niin ajasta kuin paikastakin riippumatta.
Mihin kaikkeen sähköistä taloushallintoa voidaan hyödyntää?
Sähköiset ohjelmistot mahdollistavat useat eri taloushallinnon toiminnot, joista yrittäjä voi itse hoitaa osan myös itse. Useimmat sähköiset ohjelmistot mahdollistavat ainakin seuraavat toiminnot:
- Myyntilaskutus
- Ostolaskut
- Reskontra
- Palkanlaskenta
- Matka- ja kululaskut
- Maksut
- Viranomaisilmoitukset
- Kirjanpito
Mihin kirjanpitäjiä sitten tarvitaan?
Kirjanpitäjiä tarvitaan myös sähköisten ohjelmien kanssa. Heidän tehtävänsä on kirjata sähköiseltä tiliotteelta maksuperusteisia tapahtumia ja ennen kaikkea tarkastaa käyttäjien tekemät kirjaukset.
Mitä pitäisi ottaa huomioon?
- Mieti mitä voit tai ylipäätään haluat tehdä itse ja minkä haluat jättää tilitoimiston tehtäväksi.
- Ole terveellä tavalla kriittinen. Tärkeintähän on se, että homma toimii juuri SINUN kohdallasi.
Mistä lähteä liikkeelle?
Kysele yrittäjätuttaviesi kokemuksia ja keskustele esimerkiksi oman kirjanpitäjäsi kanssa siitä, millainen sähköinen palvelu sinulle sopisi. Jos sinulla ei ole kirjanpitäjää tällä hetkellä, voit ottaa myös meihin yhteyttä.
Joko luulit hyödyntäväsi tilitoimistosi palveluita monipuolisesti? Älä tyydy pelkkään kirjanpitoon vaan valjasta kirjanpitäjäsi tietotaito yrityksesi talouden suunnitteluun, analysointiin sekä sen kasvattamiseen. Hyödynnä kirjanpitäjäsi asiantuntemusta myös seuraavissa asioissa:
Kassavirtojen ennustaminen
Pidä kirjanpitäjäsi ajan tasalla siitä, millaisia menoja ja tuloja sinulla on tiedossa. Tällä tavalla hän pystyy jaksottamaan tulevia menojasi sinulle edullisella tavalla sekä varoittamaan sinua ajoissa, jos tilisi varat alkavat huveta hankintojesi takia.
Muutokset kiinteissä kuluissa
Oletko harkinnut uuden toimistotilan hankintaa tai onko sinulle tullut äkillinen tarve saada lisää työvoimaa? Huolehdi siitä, että kirjanpitäjäsi saa hyvissä ajoin tiedon mahdollisista muutoksista yrityksesi kiinteissä kuluissa. Tällä tavalla hän pystyy päivittämään budjettiasi sekä varautumaan muutoksista aiheutuviin kuluihin kassavirtasuunnittelussa.
Kannattavuuden laskeminen
Teetkö pitkää päivää ja siitä huolimatta tilisi saldo pysyy hädin tuskin plussan puolella? Onko katteesi varmasti kohdillaan? Toimita kirjanpitäjällesi tiedot tuotantokustannuksistasi ja työhön kuluvasta ajasta niin hän pystyy paremmin neuvomaan sinua palveluidesi kannattavuuden laskennassa.
Investointien suunnittelu
Investoinnit ovat olennainen osa yritysten liiketoiminnan kasvattamista. Kerro hyvissä ajoin kirjanpitäjällesi millaisia investointeja olet harkitsemassa, niin hän pystyy tekemään sinulle suunnitelman investointien rahoitukseen ja niistä tehtäviin poistoihin liittyen.
Valjasta kirjanpitäjän tietotaito käyttöösi!
Onpa ollut ihanaa huomata, miten päivä on pidentynyt ihan tässä parin viimeisen viikon aikana ja aurinkokin paistaa! Kevättä ja kesää kohti ollaan menossa vahvasti. Siitäköhän johtuu tämä tämän viikon blogiaihekin, nimittäin loma ja siihen liittyvien maksujen maksaminen. Tässä on teille kirjanpitäjän näkökulmasta muutama olennainen seikka muistettavaksi lomiin liittyen.
Loma-ajan palkka
Loma-ajan palkka on lakisääteinen ja sitä tulee maksaa työntekijälle vähintään hänen keskimääräisen kuukausipalkkansa verran vuosiloman ajalta (vuosiloman määräytyminen ks. täältä). Loma-ajan palkka on ohjeistettu maksettavaksi aina ennen työntekijän loman alkua. Joskus on kuitenkin helpompi sopia kuukausipalkkaisen työntekijän kanssa, että palkka maksetaan myös loman aikana normaalina palkkapäivänä. Tällöin työntekijälle ei loman jälkeen tule ikävänä yllätyksenä pienempi palkka (näin voi käydä, jos koko loma-ajan palkka on maksettu jo etukäteen).
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka lasketaan pääsääntöisesti siten, että kuukausipalkka (loman alkaessa) jaetaan luvulla 25 ja näin saatu päiväpalkka kerrotaan työntekijän lomapäivien määrällä. Tarkista kuitenkin oman alasi työehtosopimuksesta onko siellä jokin muu sääntö loma-ajan palkan laskemiseksi.
Tunti- ja urakkapalkalla olevan työntekijän lomapalkka lasketaan yleensä siten, että ensin lasketaan koko lomanmääräytymisvuoden ansiot (lomanmääräytymisvuosi on aina 1.4.–31.3.). Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden, on loma-ajan palkka 9 % kertyneistä ansioista. Jos taas työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yli vuoden, on loma-ajan palkka 11,5 % kertyneistä palkoista. Huomioi, että tuo saatu summa on koko loma-ajan palkka, eli jos työntekijä pitää lomansa osissa, jaetaan myös lomapalkkaa sen mukaan. Tarkista myös tuntipalkkalaisten kohdalla omasta työehtosopimuksestasi, onko siellä jokin muu sääntö loma-ajan palkan laskemiseksi.
Lomakorvaus
Lomaa kertyy työntekijälle jos hän on ollut töissä 14 päivää / kk tai 35 h /kk, riippuen siitä, miten työsopimus on tehty. Jos työntekijän työmäärä jää alle noiden rajojen, ei varsinaista lomaa kerry vaan se maksetaan lomakorvauksena. Lomakorvaus lasketaan samoin kuin loma-ajan palkkakin, mutta se maksetaan työntekijälle vaikka hän ei lomalla olekaan.
Lomaltapaluurahat eli lomarahat
Lomaltapaluurahojen maksaminen ei sisälly vuosilomalakiin vaan eri alojen työehtosopimuksiin. Jos yrityksesi toimialalla on voimassa niin sanottu yleissitova työsopimus, on liittoon kuulumattoman työnantajankin maksettava lomaltapaluurahat. Lomaltapaluurahojen määrä on 50 % vuosilomapalkasta ja se yleensä maksetaan ennen lomaa. Joissakin työehtosopimuksissa on kuitenkin maininta, että puolet tulee maksaa ennen lomaa ja puolet loman jälkeen. Tarkista siis oma työehtosopimuksesi!
Luontoisedut loman aikana
Jos työntekijällä normaalisti on käytössään luontoisetuja, kuten puhelinetu, ateriaetu tms. on ne annettava hänelle myös hänen lomansa aikana. Jos etu ei ole työntekijän käytettävissä loman aikana, on ne korvattava rahana.
Muistathan aina tämänkin!
Sovi työntekijäsi kanssa lomaan liittyvistä käytännöistä ja siitä maksettavista korvauksista aina etukäteen niin vältytte turhilta epäselvyyksiltä.
Älä anna loman aiheuttaa sinulle päänvaivaa!
Lomaan liittyvät maksut aiheuttavat usein pientä hämmennystä, joten ota ihmeessä yhteyttä, jos jotain jäi vielä epäselväksi!
